Neonhämärä

(säv. Minervo, san. Halava)

Tänä iltana hämärä laskeutuu eilistä ennen
helteessä istunut palelee, varjot on koleammat.
Kadulla lamput avaavat silmänsä viivytellen
ovet painuvat kiinni ja toiset aukeavat.

Kirkasta illan taivasta vasten puut ovat tummat
niiden alla taksien valot vaeltelee.
Ohikulkijan kasvoille lankeaa piirteet kummat
puistokäytävän yllä hyönteiset parveilee.

Seuraat mua silmin empivin,
aivan niin kuin harhaan johtaisin.
Katso miten valo vääristää,
värit ovat pintaa pettävää.
Piirrän oven tähän, avaa se
astu oven tuolle puolelle.

Kerro mitä näet tässä
yössä neonhämärässä...

Aamuyöllä asfaltti jostakin märkänä hohtaa
askeleet kirskuu ja baarien ovilla liikehditään.
Näyteikkunan pinnassa pisarat valuu ja kohtaa,
joku painaa auton ikkunaa vasten pään.

Valopiirini luota jos pimeään katselisin
pimeä katsoisi rävähtämättä takaisin.

Katso miten valo vääristää,
värit ovat pintaa pettävää.
Piirrän oven tähän, avaa se
astu oven tuolle puolelle.

Kerro mitä näet tässä
yössä neonhämärässä!